Kekri – suomalainen syysjuhla

Kekrin juuret ovat vuosituhansia vanhassa maatalouskulttuurissa. Sitä on perinteisesti juhlittu syksyllä, kun ulkotyöt ovat valmistuneet. Kekri ei ole ollut niinkään tiettyyn päivään sidottu juhla. Vaan sen juhlinta on vaihdellut sen mukaisesti miten eri talot ovat päättäneet syystyöt. Kekriä on kuitenkin yleensä juhlittu mikkelinpäivän ja pyhäinpäivän välisenä aikana. Kekri on sadonkorjuun juhlaa ja karjamarkkinoiden aikaa, jonka viettoon on kuulunut runsas syöminen ja juominen. Juhlaan ovat kuuluneet myös laulut, leikit ja tanssi. Kekrin aikana myös piiat ja rengit saivat lähteä lomille oman perheensä luokse. Kekrin perinteisiä ruokia ovat olleet muun muassa lihapyörykät, lammaspaisti ja satokauden tuotteet kuten punajuuret. Juhlapöytään on myös ”kutsuttu” suvun vainajat, mutta varsinainen vainajien muistopäivä se ei ole ollut.

Kansankielessä sana kekri tarkoitti jonkin päättymistä, joten se on merkinnyt myös vuoden vaihtumista maatalousyhteiskunnassa. Osa kekrin perinteistä onkin siirtynyt meillä jouluun ja uuteen vuoteen, kuten ennustukset. Kekrinä on ennustettu tulevaa kevättä ja tulevaisuutta, samalla tavalla kuin nykyään uutena vuotena ennustetaan tulevaa vuotta. Kekriin on myös kuulunut kylillä kiertäminen kekripukiksi naamioituneena. Kekripukit ovat menneet taloihin pyytämään kestitystä.

Kekri nykypäivänä

1700-luvulla kirkko kuitenkin tuli siihen tulokseen, että kekrin vietto on pakanallista taikauskoa ja suomalaisten tulisi luopua siitä. Tämän vuoksi kekri unohdettiin moneksi vuodeksi, samoin siihen liittyneet vanhat lorut ja laulut unohtuivat. Nyt kuitenkin kekri on alkanut kasvattamaan suosiotaan taas, ja on yleistymässä Suomessa omana juhlanaan Halloweenin ohella. Kekrin ytimeen kuitenkin kuuluu nykyaikanakin tärkeät asiat, kuten lähiruoka, satokausi ja yhdessä olemisen ja tekemisen ilo. Tietyt arvot eivät mene koskaan pois muodista. Nykypäivän kekri yhdistääkin sujuvasti vanhat kekriperinteet, Halloween ja perinteisen pyhäinpäivän vieton yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kekriin kuuluukin oleellisesti yhteisöllisyys, irtiotto arjesta ja luonnollisesti herkuttelu. Nykypäivän kekriin voi yhdistää herkuttelun lisäksi vainajien muistamisen sekä naamiaisasut. Sytytä siis kekrin aikana kynttilät ja lyhdyt, kutsu perhe ja ystävät koolle ja laita pöytä koreaksi. Vaikka sinulla ei olisikaan omia kasvatuksia pöytään laitettavaksi, löydät varmasti kaiken tarvitsemasi torilta, hallista, maatilamyymälästä tai erikoismyymälästä. Monessa kaupassa on myös nykyään lähiruokavalikoimia. Mikäli haluat ensi vuodelle sato-onnea, pidä huoli siitä, että ruoka ei lopu juhlista kesken. Näin ennenkin toimittiin: kekrin aikana varmistettiin seuraavan vuoden sato.

Valmista kekripöytään esimerkiksi karitsaa, perunoita ja punajuuria, rieskoja ja puolukkapiirasta. Muita perinteisiä syksyisiä ruokia ovat esimerkiksi sienipiiras, kaalikääryleet tai kaalilaatikko ja hirvipaisti. Moderniin makuun sopivat kesäkurpitsasta tehdyt ”pizzat”, focaccia, amerikkalainen kurpitsapiiras ja nuorten suosikki pumpkin spice latte. Kokeile myös nachopeltiä suomalaisilla täytteillä kuten hirven tai poron jauhelihalla, pikkelöidyllä punakaalilla tai suolakurkuilla ja smetanalla, lisää hyppysellinen chiliä. Voit myös kokeilla puolukkahilloa ja smetanaa ruisnachojen kanssa.