Naistenpäivää vietetään 8.3.

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään tuttuun tapaan maanantaina 8.3.2021. Naisten päivän perinteisiin kuuluvat erilaiset marssit, tapahtumat, puheet ja itselle tärkeiden naisten muistaminen.

YK:n julistamaa naistenpäivää on vietetty ensimmäisen kerran jo vuonna 1975, mutta sen historian juuret ulottuvat vuoden 1910 Kööpenhaminaan, jossa päivä sai alun perin alkunsa. Alun perin päivän tarkoituksena oli saada naisille äänioikeus, työoikeus, oikeus ammattikoulutukseen, ja sen tavoitteena oli lopettaa työsyrjintä. Ensimmäisessä kokouksessa oli mukana viisi naista Suomesta, joista yksi oli Minna Sillanpää. Hänestä tuli vuonna 1926 Suomen ensimmäinen naisministeri.

Uusi-Seelanti antoi ensimmäisenä maana naisille äänioikeuden vuonna 1893. Vuonna 1906 Suomi oli kolmas maa maailmassa ja ensimmäinen maa Euroopassa, joka antoi naisille äänioikeuden. Esimerkiksi Yhdysvalloissa naiset saivat äänioikeuden vasta vuonna 1920. Suomessa naiset saivat äänioikeuden osana yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Samalla sallittiin naisille oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja jo vuoden päästä, vuonna 1907, Suomen eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naiskansanedustajat.

YK valitsee jokaiselle vuodelle oman teeman, ja tämän vuoden teemana on #ChooseToChallenge. Teeman ideana on se, että vain haastamalla meitä ympäröivää maailmaa ja itseämme voimme pysyä valppaina. Meistä jokainen on vastuussa omista ajatuksistaan ja toiminnastaan. Näin ollen me voimme itse päättää, että emme pysy hiljaa, jos kohtaamme haitallisia stereotypioita tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Vain ottamalla kantaa, voimme muuttaa maailmaa.

Suomessa naistenpäivän perinteeseen kuuluu se, että miehet muistavat päivän aikana lähipiirinsä naisia kukilla tai pienillä lahjoilla. Sopivia lahjoja ovat esimerkiksi tulppaanit, itseleivotut bebe-leivokset tai vaikkapa naiseutta käsittelevä runokirja.

Lue lisää kansainvälisestä naistenpäivästä (englanniksi).

Leivo itse Bebé-leivoksia

Tiesitkö, että Bebé-leivokset keksittiin Vaasassa Alfred Svensson’s conditoria & dam caféssa. Perheyritys perustettiin vuonna 1899 sokerileipuri Alfred Svenssonin ja hänen vaimonsa Selindan toimesta. Leipomossa leivottiin bebé-leivosten lisäksi kakkuja ja leivoksia. Kahvilasta sai myös jäätelöä, suklaakonvehteja, lakritsia ja karamelleja.
(Lähde: Vaasan kaupunki)

Valmistusaika: noin 1 h

Välineet: Kattila, leivosvuoat, kulhoja, sähkövatkain

Valmistusohje

noin 12 kpl

Taikina
100 g voita tai margariinia
0.5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 muna
2 dl vehnäjauhoja

Täyte
1 dl sokeria
1 rkl maissitärkkelystä
1 kananmunan keltuainen
1 dl kermaa
50 g voita (tai margariinia)
1 tl vaniljasokeria

Sokerikuorrutus
tomusokeria, tavallista tai mansikanmakuista
vettä
elintarvikeväriä
halutessasi: 2 tl sitruunamehua

Muuta
Rasvaa vuokien voiteluun
Nonparelleja

  • Valmista taikina ja leivospohjat
    Sekoita pehmeään rasvaan sokeri ja vatkaa vaahdoksi. Lisää kananmuna hyvin vatkaten ja jauhoja vähän kerrallaan. Voitele pienet leivosvuoat. Painele taikinaa ohuelti vuokiin. Paista 175-asteisen uunin keskitasolla n. 10–12 minuuttia. Anna pohjien jäähtyä vuoissaan ja kumoa varovasti.
  • Valmista täyte
    Mittaa kattilaan sokeri ja maissitärkkelys. Lisää keltuaiset ja kerma. Kuumenna miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes kiisseli pulpahtaa ja sakenee. Kiisseli ei saa kiehua. Vatkaa kiisseli kylmäksi. Vatkaa huoneenlämpöinen voi vaahdoksi. Lisää voihin jäähtynyt kiisseli ja vaniljasokeri. Täytä jäähtyneet leivospohjat täytteellä, tasoita leivonnaisten pinta ja nosta ne jääkaappiin jähmettymään.
  • Valmista sokerikuorrutus
    Sekoita tomusokeri, vesi ja sitruunamehu tasaiseksi seokseksi. Voit värjätä seoksen haluamallasi elintarvikevärillä. Levitä kuorrute leivosten päälle ja koristele nonparelleilla.

Tarjoa leivonnaiset teen tai kahvin kera.